Muutin taas suunnitelmiani. Ei täältä näytä pääsevän junalla pois lainkaan, liput loppu kokoajan. Päätin loppujen lopuksi ostaa bussilipun Xianiin. Niitä piti lähteä hakemaan toiselta puolelta kaupunkia, ensin metrolla ja sitten taksilla loput. Lippujen ostaminen oli helppoa. Varsinainen myyjä luovutti heti minut nähdessään paikan englanninkielentaitoiselle, mutta minäpä en suostunutkaan puhumaan englantia. Siitä huolimatta lippu tuli sellaisena kuin olin sen toivonutkin. Ylihuomenna on siis 15 tunnin matka Xianiin yöbussilla. Bussi on sentään nk. sleeperbussi, joten matka taittuu kokoajan vaaka-asennossa. Parhaassa tapauksessa saan jopa nukuttua suurimman osan matkasta.
Bussiasemalta takaisin lähtiessä eräs yksityisyrittelijä tarjosi kyytiään minulle. Hinta oli noin kolminkertainen rehelliseen taksiin verrattuna, joten jouduin epäkohteliaasti kieltäytymään kyydistä. On itse asiassa virhe edes kääntää päätään kun joku tarjoaa taksikyytiä ja vielä suurempi virhe kysyä hintaa. Jostain kumman syystä näiden kahden virheen jälkeen palvelun tarjoaja ymmärtää jotenkin että sinä olet heidän saaliinsa ja se oikeuttaa hänet torpedoimaan kaikki yrityksesi saada muuta kyytiä. Näin kävi nytkin. Kun yritin kertoa oikealle mittaritaksikuskille minne haluan tuli tämä mestari sönköttämään siihen väliin. Minulla ei ole aavistustakaan mitä han sanoi, mutta taksi ei liikkunut mihinkään. Lopulta nousin autosta ja lähdin kävelemään kauemmas. Loppujen lopuksi kävelin sitten koko matkan takaisin hostellille.
On hauska nähdä, että pieni pakkanen ei pelästytä pekingiläisiä kovin helposti. Matkalla hotellille näin kuinka ihmiset parturoivat, korjasivat polkupyöriä, pelasivat Go:ta ja niin edellen kaduilla, vaikka pakkasta oli 8 astetta. Toisaalta ei näillä ihmisillä ole kotonaankaan paljon lämpimämpää. Tuskin heillä on varaa lämmittää asuntojaan ja eristyksetkin ovat varmasti melko tuntematon asia. Yksi asia täällä kyllä ihmetyttää näin suomalaisin silmin. Vaikka esimerkiksi hostellin yhteisiä tiloja lämmitetään, niin eristykseen ei paljon kiinnitetä huomiota. Ovet ovat auki ja lämpimän ilman karkaamista on suojaamassa vain muovinen verho, joka ei paljon eristä. Eivätkä ne ovatkaan kovin kummoiset ole. Kaksi yksinkertaisesta lasista tehtyä ovea, jonka välissä on useamman sentin rako. Kiinalla on erityisen suuria ongelmia energian tuotannossa. Mielestäni ongelman ratkaisussa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta eikä miettiä pelkästään minkä joen valjaastamme seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti